Varanki - dokumenttielokuva

Tapahtuma kytkeytyy vä\;liaikakahvituksella Neljä\; Inarin erakkoa -tapahtumaan!

Elokuva kertoo suomalaisasutuksesta ja elä\;mä\;stä\; Varanginvuonolla 1800-luvun lopulta nykypä\;ivä\;ä\;n asti. Suomalaisia muutti paremman elä\;mä\;n toivossa Jä\;ä\;meren rannoille kyliin\, kuten Kallijoelle ja Pykeijaan. Asunnot olivat aluksi vaatimattomia. Elanto otettiin merestä\; kalastamalla turskaa\, villakuoretta ja seitä\;. Elä\;mä\; oli työ\;ntä\;yteistä\;\, kesä\;t kuluivat kalastaessa ja talvet mm. verkkoja kunnostaessa. Kalaa kuivattiin kapakalaksi jä\;lleissä\;. Kalastajat vaihtoivat kalansaalista venä\;jä\;nsukuisten pomorien kanssa mm. jauhoihin ja puutavaraan. Suomalaiset toivat Varanginvuonolle mukanaan peltoviljelyn ja karjanhoidon.

Toisen maailmansodan aikaan Varangin alue oli saksalaisten miehittä\;mä\;\, mistä\; alueella on edelleen jä\;ä\;nteitä\; mm. tykkiasemista ja bunkkereista. Lä\;hes koko Finnmark poltetiin ja tuhottiin. Jä\;lleenrakennus alkoi ja elä\;mä\; lä\;hti nousuun. Kalastuselinkeino koki suuren muutoksen\, kun kalastus siirtyi suurille yrityksille ja keskittyi muutamiin kaupunkeihin. Kylä\;t alkoivat tyhjetä\; ja nuoret lä\;htivä\;t kaupunkeihin opiskelemaan ja tö\;ihin. Vä\;estö\;n vä\;hetesssä\; lä\;htivä\;t myö\;s kylä\;koulut\, kaupat ja posti. Myö\;s tien rakentaminen 1960-luvulla hiljensi kyliä\;. Aikaa myö\;ten lö\;ytyi uusia elinkeinoja kuten lohen kassikasvatus\, kuningasravun pyynti ja uusimpana luontomatkailu. Lohen kasvatus ja kuningasravun leviä\;minen ovat heikentä\;neet alueen meriekosysteemejä\;. \;

Talvet Varanginvuonolla ovat vaihtelevia pikkupakkasineen ja lumimyrskyineen. Jä\;ä\;meri on sula koko talven. Kesä\;t ovat yleensä\; viileä\;hkö\;jä\;. Luontomatkailun vetonauloja lintujen tarkkailijoille ovat mm. Ekreijan lintuvuoret ja Tanamunningen eli Tenonsuu. Erilaiset kahlaajat viihtyvä\;t Nessebyn kirkon viereisellä\; lietteellä\;. Mielenkiintoisia ovat myö\;s alueen geologiset muodostumat ja kasvillisuus. Varanginvuonolla voi nä\;hdä\; mm. ryhä\;valaita. 1800-luvun lopulla Valaskanta pienentyi liiallisen valaanpyynin takia ja mm. grö\;nlanninvalaat ja sarvivalaat hä\;visivä\;t Varanginvuonolta.

Suomalaisilla siirtolaisilla on ollut suuri vaikutus Varangin elintapoihin\, kieleen ja kulttuuriin. Tienvarsien opastuskylteissä\; kylä\;nnimet ovat norjan ja saamen lisä\;ksi suomen kielellä\;. Hautausmailla suomalaisia sukunimiä\; on hautakivissä\; kirjoitettuina norjalaisittain. Iä\;kkä\;ä\;t ihmiset puhuvat edelleen suomea.

Dokumentin kesto 38 min. Dokumentti on ikä\;rajaton.

Nä\;ytö\;ksen jä\;lkeen on Sajoksen kahvila Caiju avoinna yleisö\;lle klo 17.15-18.