Myyttinen itä -pianokonsertti

"Kuulen hiekkamyrskyn raivon. Tunnen hiekan piiskaavan kasvojani. Katson ylös taivaalle, jossa aurinko paahtaa kaikella voimallaan. Kuolen pian janoon ja uupumukseen kamppaillessani hiekkamyrskyä vastaan. Tämä on Balakirevin Islamey.

Kuunvalo heijastuu järven peilityyneltä pinnalta. Kaunis nymfi laulaa kivellä. Hän kutsuu minut valtakuntaansa. Miten minun käy jos seuraan häntä? En välitä. Lähden kahlaamaan päästäkseni nymfin luo. Tämä on Ravelin Ondine."

Konsertissa kuullaan muutamia vaikeimmista ikinä pianolle kirjoitetuista sävellyksistä. Balakirevin tavoite Islameya kirjoittaessaan oli sävellys, joka peittoaa vaikeustasossaan kaiken muun. Hän oli tunnettu virtuoosopianisti, muttei kyennyt soittamaan omaa teostaan. Harva pianisti koskee kyseiseen sävellykseen hyvästä syystä. Eräs 1900-luvun alun grandioottisimmista säveltäjistä, Alexandr Scriabin, loukkasi oikean kätensä käyttökelvottomaksi Islameya harjoitellessaan. Hän kirjoitti hautajaismarssin oikean kätensä muistoksi. Esitän konsertissa myös sen, kuten paljon muita myyttisiä olentoja sekä idän ihmeitä kuvaavia sävellyksiä, joista osa on omia teoksiani.

Konsertin soitan minä, Frans Veskoniemi